Suomen rikoslaissa järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi määritellään vähintään kolmen henkilön muodostama, tietyn ajan koossa pysyvä ja rakenteeltaan jäsentynyt yhteenliittymä, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen rikoksia, joista on säädetty vähintään neljän vuoden vankeusrangaistus. Tämä säädetään rikoslain 17 luvun 1a pykälässä.
Poliisin näkemyksen mukaan Suomessa toimi vuoden 2011 lopulla 81 järjestäytynyttä rikollisryhmää, joissa jäseniä runsaat 1200 Poliisin väitteen mukaan ryhmistä puolet, noin 40, on moottoripyöräkerhoja eli MC-kerhoja, jotka kuuluvat ryhmiin Hells Angels, Bandidos ja Canonballs. Tosiasiassa Suomessa on vain yksi MC-kerho tuomittu toiminnasta järjestäytyneenä rikollisryhmänä. Kyseessä on Cannonballsin Turun osasto, jonka Turun hovioikeus vuonna 2009 katsoi yhdessä rikostapauksessa toimineen järjestäytyneenä rikollisryhmänä.
Poliisi ei ole julkistanut tilastoa, kuinka montaa sen rikollisiksi väittämistä noin 40 MC-kerhosta on tuomioistuimessa syytetty rikollisryhmänä toimimisesta. Tällaista tilastoa ei tiettävästi ole julkistanut kukaan muukaan. Todennäköisesti MC-kerhoista enintään kymmentä on edes syytetty.
Poliisi ei ole julkistanut myöskään tilastoa siitä, kuinka moni noiden 40 kerhon jäsenistä on joskus tuomittu vakavasta rikoksesta, tai edes jostain rikoksesta. Todennäköisesti heitä on selvästi alle puolet jäsenistä.
Poliisin tulkinta siitä, mikä Suomessa edustaa järjestäytynyttä rikollisuutta, poikkeaa selvästi paitsi tuomioistuinten linjasta, myös tutkijoiden näkemyksestä. Esimerkiksi Mika Junnisen väitöskirjassa MC-kerhoja ei lasketa lainkaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Keskusrikospoliisi on nimennyt järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi myös ryhmät, jotka käyttävät nimityksiä M.O.R.E, Rogues Gallery ja Natural Born Killers, näiden yhteenliittymä United Brotherhood, sekä Bats. Näitä kutsutaan prosentti- tai liivijengeiksi.
Noin 80 prosenttia järjestäytyneestä rikollisuudesta on huumerikollisuutta.
Rikollisjärjestöt pyrkivät pitämään toimintansa salassa, ja jäsenet vaihtavat tietoja yleensä puhelimitse tai kasvokkain. Monet järjestäytyneet rikollisryhmät harjoittavat usein myös laillista liiketoimintaa, kuten laillisia pelikasinoita, rakennusbisnestä, jätehuoltoa, ahtaustoimintaa, joiden ohella tai peitossa harjoitetaan huumebisnestä, rahanpesua, prostituutio, kiristystä, petoksia, sisäpiiritietojen väärinkäyttöä sekä monia muita rikollisen toiminnan muotoja.
Jotta laajamittainen järjestäytynyt rikollisuus kannattaa, se tarvitsee yleensä jonkin verran tukea myös ympäröivältä yhteiskunnalta. Tavallisesti se hankkii tukea esimerkiksi lahjomalla tai kiristämällä korkeita virkamiehiä tai muutoin korruption avulla. Myös lainvalvojia ja poliisia pyritään usein lahjomaan ja uhkailemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti